Soiten TJ:n kannanotot Toholammilla järjestetyssä vaalipaneelissa herättävät ihmetystä. Korkiakoski-Västin mukaan lähipalvelu termiä ei suomalaisessa sote keskustelussa enää käytetä. Tämä lausunto on varsin erikoinen, sillä lakiluonnoksessa juuri lähipalvelu on keskeinen osa sisältöä ja mm.hallituksen esityksessä eduskunnalle sanotaan seuraavaa ”Järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen olisi myös huolehdittava lähipalvelujen asianmukaisesti toteuttamisesta. Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille, joiden on usein vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin” Samaa mieltä olen siitä, että lähipalvelu voi jossain tapauksessa olla muutakin kuin tk:n sisällä tuotettu palvelu, mutta nimeltään ja tavoitteiltaan sen on oltava lähipalvelu.
Läheltä kotia saatavat palvelut ovat yksi sote-uudistuksen päätavoite ja tarkoitus. Se luo perusedellytykset hyvän arjen elämiselle joka puolella maakuntaa. Terveysasema joka kuntaan on keskustan linja. Liikkuvat palvelut tai vaikkapa perhe ja sosiaalityön tukipalvelut etäpalveluna, tulevat nykyisen toiminnan rinnalle, eivät korvaajaksi.
Nämä uudet toimintatavat luovat ensisijaisesti parempia ja monipuolisempia peruspalveluita ja avun tarjoamista ennaltaehkäisevästi, ja sivutuotteena saadaan taloudellinen hyöty sotekuluihin. Järjestys on oltava selkeä. Ensin peruspalveluiden parannus, hoitoketjujen varmistaminen ja näiden myötä pienentynyt erikoissairaanhoidon ja raskaiden sosiaalipalveluiden tarve ja kustannus-säästö.